Niinkuin Merja viimes, niin minä nyt kerron, että usein tulee käytyä ja harvoin kommentoitua. Tämä on jotenkin minua puhutteleva työ. Että miten sitä välillä huutaa pää punasena ja välillä kuiskaa. Mutta asia on sama.
Tai hmm, ehkei olekaan? Pää pyörii nyt irrallisia ajatuksia joiden välissä ehdin vain miettiä että "toisaalta taas" - tämä maalaus pisti siis pään liikkeelle! Kiitos.
Hieno!! Minä en yleensä jaksa analysoida tarkkaan, ajattelen vain, että tykkäänkö vai en, mutta nyt tulee mieleen tällaista kevyttä. Nimittäin kun tuossa on "jamais" sekä huudettuna, että kuiskattuna, niin se mielestäni jotenkin vahvistaa viestin. Huuto on sinänsä selvä tietenkin, mutta kuiskaus on kuin jälkeenpäin itselle sanottu varmistus, että ihan oikeasti, "ei ikinä". Joskushan sitä itse kukin vannoo jotain muiden kuullen, mutta kuitenkin muuttaa myöhemmin mielensä. Mutta kun jotain vannoo itselleen, ei mieli muutukaan yhtä helposti. You know?
4 kommenttia:
Niinkuin Merja viimes, niin minä nyt kerron, että usein tulee käytyä ja harvoin kommentoitua. Tämä on jotenkin minua puhutteleva työ. Että miten sitä välillä huutaa pää punasena ja välillä kuiskaa. Mutta asia on sama.
Tai hmm, ehkei olekaan? Pää pyörii nyt irrallisia ajatuksia joiden välissä ehdin vain miettiä että "toisaalta taas" - tämä maalaus pisti siis pään liikkeelle! Kiitos.
Maijja; käy vaan, ei sitä aina keksi mitään sanomistakaan.
Joo, välillä pienesti ja sitten yli äyräiden.
Hieno!! Minä en yleensä jaksa analysoida tarkkaan, ajattelen vain, että tykkäänkö vai en, mutta nyt tulee mieleen tällaista kevyttä. Nimittäin kun tuossa on "jamais" sekä huudettuna, että kuiskattuna, niin se mielestäni jotenkin vahvistaa viestin. Huuto on sinänsä selvä tietenkin, mutta kuiskaus on kuin jälkeenpäin itselle sanottu varmistus, että ihan oikeasti, "ei ikinä". Joskushan sitä itse kukin vannoo jotain muiden kuullen, mutta kuitenkin muuttaa myöhemmin mielensä. Mutta kun jotain vannoo itselleen, ei mieli muutukaan yhtä helposti. You know?
Lea; kyllä me know!
Lähetä kommentti