12.2.2009

The radiant lines of morning




Koko 20 x 40 x 3, 5 cm

Haaveilen joskus sellaisesta aamusta, että
voisin kävellä suoraan sängystä mereen.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Haaveilen samasta! Onnistuinkin tekemään tuon syyskuussa Kreetalla pari kertaa. Nousin ylös ja pulahdin mereen ennen aamiaista. Aivan ihanaa! Rakastan merenrantaa!

violet kirjoitti...

Lea; onnellinen sinä. Minusta on aina niin hyvä olla aamulla hereillä ennen muita.
Haagissa menin toisinaan sunnuntaiaamuna aikaisin merenrantaan kun siellä ei ollut vielä ketään. Ihan vaan seisomaan ja katselemaan.(Kun ihan aina sinne ei voinut lämpötilan vuoksi pulahtaa!)

hekku kirjoitti...

Ihana taulu! Tätä ei voi kuin tuijottaa ja ihmetellä samalla miten jonkun muun päässä näkyy oma aamu.

Mulle meri on jotenkin liian suuri. Tulee tunne, että se vielä multa jotain pois, jos ei muuta niin itseni.
Järviä rakastan. Hallitsen ne helpommin :)

Paras aamu on se, kun ehtii mökillä aamu-uinnille tuntia ennenkuin kukaan edes meinaa herätä. Mieletön energia ja rauha samalla pulahduksella.

Anonyymi kirjoitti...

Oih! Tämä on hieno, tykkään kovasti.

Anni kirjoitti...

Upea maalaus! Pidän siitä todella!

Inka kirjoitti...

Wau! Tämä pysäyttää hengityksen. Tykkään ihan hirmuisesti.

violet kirjoitti...

Hekku; minä taas kaipaan jotakin mitä en hallitse ja joka määrää.
Siksi meri on minulle parempi.

Susarouva: kiitos kiitos!

Anni: samat sanat, kiitos sanoistasi sinullekin.

Inka: olen iloinen kun tykkäätte.
Mutta muista hengittää;-)

Anonyymi kirjoitti...

Mahtava työ! Mulle tulee mieleen Virginia Woolfin romaani Majakka ja siitä kohta missä kuvataan kuinka meri vaihtaa väriä päivän sarastaessa. Se on mulle rakkain kohta siinä suosikkikirjassani ja tästä työstä tuli aivan se sama fiilis! Olipa ihana yllätys kun löysin tämän blogin. Kiitos!