"Miksi Pekka ei syö?", puuskahti äiti jo ties monennenko kerran sillä viikolla.
"Nytpä pahan heitit", virnuili perheen isä. "Jospa se ei tykkää sinun pöperöistäsi!"
Niin lensi keittiön ovesta ulos isä, perässä kaulin ja pieni Pekka jäi istumaan äidin kanssa
pöydän ääreen.
Ja ensimmäistä kertaa elämässään Pekka söi lautasen tyhjäksi.
"Nytpä pahan heitit", virnuili perheen isä. "Jospa se ei tykkää sinun pöperöistäsi!"
Niin lensi keittiön ovesta ulos isä, perässä kaulin ja pieni Pekka jäi istumaan äidin kanssa
pöydän ääreen.
Ja ensimmäistä kertaa elämässään Pekka söi lautasen tyhjäksi.
Onko teilläkin ehkä pieni (tai iso!) "Pekka"?
4 kommenttia:
Voi että sinun mielikuvitustasi! Olen kurkkaillut aina välillä bloiisi, ja joka kerta todennut että olet hirmu lahjakas! Tämäkin mahtava.
-Anni
heh hee, ei meilla pikku Pekkaa ole mutta pikku Sanna kylla joka kaikkein mieluiten elaisi karkeilla ja kaakuilla, mutta kun oikeata ruokaakin pitaisi joskus syoda...
Paivi Hollannista
Meillä iso Pekka, 43vee. Mukulat äitiinsä tulleita = kaikkiruokaisia.
Anni: kiitos vaan, hauska kuulla että miellyttää;-)
Päivi ja Heli: kutsukaamme siis syömättömiä ikään tai sukupuoleen katsomatta nimellä "PEkka"!
Lähetä kommentti