15.1.2008

Ha! ha! ha!


(myyty)
Vaikka eturivissä kovasti naurattaakin, niin musta kurkkii jo reunan takana. Niin se aina.


Pieni ja paksu taulu. (10 x 10 x 3,5 senttiä)
Aika huvittava.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Violet. Olet uskomattoman tietämätön! Ensin et ollut kuullutkaan Vivi-Ann Sjögrenistä ja nyt et ole kuullutkaan elokuvasta Koskematon kauneus!? Missä olet elänyt?

Ja kyllä, siinä on Jeremy Irons. Kannattaa katsoa jo senkin vuoksi, vaikka se tämän kaikkitietävän Liivia-gurun (itsekeskeinen ja ah niin olevinaan) mukaan "keskinkertainen" onkin.

violet kirjoitti...

Vähän vikaosastoon tuli tämä sinun kaunis kommenttisi. Vastaan kuitenkin ettet joudu elämään epätietoisuudessa;
olen elänyt nyt kesästä asti Brysselissä, sitä ennen viitisen vuotta Hollannissa, sitä ennen noin kuusi vuotta Ranskassa, sitä ennen hiukan aikaa Ruotsissa ja ennen sitä Tampereella.
Lisäksi olen elänyt pumpulissa ja
pää pilvissä.

Ja kyllä, olen uskomattoman tietämätön.

HannaKonna kirjoitti...

Tulinpa visiitille vuorostani. :) Lumoavia maalaamuksia/kollaaseja sinulla! Tuollaisista pienistä "palikkatauluista" tykkäilen paljoltikin. :) Vanhat lehtileikkeet ja valokuvaset ovat kiehtovia ja juuri tuollainen tyyli kolahtaapi. Ihanan eleettömiä ja ytimekkäitä tauluja ja kivat värit.

Voi kunpa saisi itsekin pitkästä aikaa maalausvehkeet esille...taih, esillä on juu monenlaista muttei ehdi tässä perhesirkuksessa juuri luomaan mitääään. :/ Viimeisistä taiteilusessioista on huolestuttavan kauan aikaa! Hui...

violet kirjoitti...

Kiitos, Squickie viestistäsi.
Uskon että saat maalausvehkeesi esille kunhan on oikea hetki. Minun perhesirkukseni on nyt sellaisessa vaiheessa että minulla on paljon omaa aikaa. Vielä pari vuotta sitten olisi ollut paljon vaikeampi maalata.

On hyvä tietää että kun on into sisällä niin ei se sieltä mihinkään katoa. Pulpahtaa takuulla uudelleen pintaan kun hyvä aika tulee.